Jesajan kirja
LII. Lucu.
Christus Lohuttapi sen waiuatun Seurakunnans. Esa. lij.
52:1 NOuse yles/ Nouse yles Zion/ Pue sinun Wäkewytes sinun päles/ caunista sinuas Herroittain sine Pyhe Caupungi Jerusalem.
Nouse ylös/ Nouse ylös Zion/ Pue sinun wäkewyytesi sinun päällesi/ kaunista sinuas herrottain sinä pyhä kaupunki Jerusalem.
52:2 Sille ette testedes ei yxiken ymberileickamatoin eike Sastainen pide sinussa hallitzeman. Nouse yles tomusta. Nouse yles sine Fangittu Jerusasem.
Sillä että tästedes ei yksikään ympärileikkaamatoin eikä saastainen pidä sinussa hallitseman. Nouse ylös tomusta. Nouse ylös sinä wangittu Jerusalem.
52:3 Päste sinus Cahleistas/ sine Fangittu Zionin tyter. Sille ette nein sanopi HERRA/ Te oletta tyhijehen mydhyt/ Ja ilman Penningite te mös lunastetan.
Päästä sinus kahleistasi/ sinä wangittu Zionin tytär. Sillä että näin sanoopi HERRA/ Te olette tyhjiin myydyt/ ja ilman penninkiä te myös lunastetaan
52:4 Sille ette nin sanopi HERRA Jumala. Minun Canssan ensin alasmeni Egiptijn/ oleman sielle wieraszna. Ja Assur ombi heille wäkiualta tehnyt ilman syyte.
Sillä että niin sanoopi HERRA Jumala. Minun kansani ensin alasmeni Egyptiin/ oleman siellä wierasna. Ja Assur ompi heille wäkiwaltaa tehnyt ilman syytä.
52:5 Wan mite teste ombi tekeminen? Ma HERRA. Sille ette minun Canssan huckan poiswiedhen/ Ette iotca heite hallitzeuat/ ne saattauat heite idkemen/ ma HERRA.
Waan mitä tästä ompi tekeminen? Ma HERRA. Sillä että minun kansan hukkaan poiswiedään/ että jotka heitä hallitsewat/ ne saattawat heitä itkemään/ ma HERRA.
52:6 Ja minun Nimen peiue peiuelde pilcataan. Senteden pite minun Canssan/ sinä peiuenä minun Nimeni tundeman.
Ja minun nimeni päiwä päiwältä pilkataan. Sentähden pitää minun kansani/ sinä päiwänä minun nimeni tuntemaan.
52:7 Sille catzos/ Mine tahdon itze puhua. O quinga suloisat ouat Worden päle ninen Jalghat/ iotca Rauhan iulijstauat/ ne quin hyue sarnauat/ Terueydhen ilmoittauat.
Sillä katsos/ Minä tahdon itse puhua. Oi kuinka suloiset owat wuoren päällä niiden jalat/ jotka rauhan julistawat/ ja kuin hywää saarnaawat/ terweyden ilmoittawat.
52:8 Jotca Zionil sanouat. Sinun Jumalas ombi Kuningas. Sinun vartias corkiast hwtauat änellens/ ia ynne iloitzeuat/ Sille ette se nähden silmelle/ cosca HERRA Zionin kiendä.
Jotka Zionille sanowat. Sinun Jumalasi ompi kuningas. Sinun wartijasi korkeasti huutawat äänellänsä/ ja ynnä iloitsewat/ Sillä että se nähdään silmällä/ koska HERRA Zionin kääntää.
52:9 Iloitkat ynne ia Riemutkat te Jerusalemin autiat. Sille ette HERRA ombi henen Canssans wahuistanut/ ia Jerusalemin pästenyt.
Iloitkaat ynnä ja riemuitkaat te Jerusalemin autiat. Sillä että HERRA ompi hänen kansansa wahwistanut/ ja Jerusalemin päästänyt.
52:10 HERRA ombi ilmottanut henen pyhen Käsiuartens caikein pacanain silmein edesse/ nin/ ette caiki Mailman äret pite meiden Jumalan Terueydhen näkemen.
HERRA ompi ilmoittanut hänen pyhän käsiwartensa kaikkein pakanain silmäin edessä/ niin/ että kaikki maailman ääret pitää meidän Jumalan terweyden näkemän.
52:13 CAtzos/ Minun Paluelian toimelisesta tekepi/ ia corgotetan/ ylesnostetan/ ia sangen corckiaxi tulepi.
Katsos/ Minun palwelijani toimellisesti tekeepi/ ja korotetaan/ ylösnostetaan/ ja sangen korkeaksi tuleepi.
52:14 Nin ette monda sinusta heitens pahendauat/ Ette henen Motonsa rymembi on muita Inhimisie/ Ja henen Hahmons quin Inhimisten Lastein.
Niin että monta sinusta heitänsä pahentawat/ että hänen muotonsa rumempi on muita ihmisiä/ Ja hänen hahmonsa kuin ihmisten lastein.
52:15 Mutta nin henen pite monda Pacanata wiscoiman/ ette mös Kuningahatki pite heiden swnssa henen edesens kijnituckiman. Sille ette ioilla ei miten heneste ilmoitettu ollut/ nekin ilolla henen nekeuet. Ja iotca ei mite sijte cwlleet ole/ ne sen astaitzeuat.
Mutta niin hänen pitää monta pakanata wiskoiman (priiskottawa)/ että myös kuninkaatkin pitää heidän suunsa hänen edessänsä kiinnitukkiman. Sillä että jolle ei mitään hänestä ilmoitettu ollut/ nekin ilolla hänen näkewät. Ja jotka ei mitään siitä kuulleet ole/ ne sen astaitsewat (hawaitsewat)