Jesajan kirja
LI. Lucu.
Sangen ialo Lohutos wastan Seurakunnan Wiholisia/ Ja ettei Jumalan Sanan Wainoiat pidhe swingan pelkemen. Esa. lj
51:1 CWLcat minua/ te quin Wanhurskautta noutelet/ te iotca HERRA etzitte. Catzocat sen Callion päle/ iosta te vloshacatut oletta/ Ja sijte Caiuon coopast/ iosta te vloscaiuetut oletta.
Kuulkaat minua/ te kuin wanhurskautta noutelet/ te jotka HERRAA etsitte. Katsokaat sen kallion päälle/ josta te uloshakatut olette/ Ja siitä kallion kuopasta/ josta te uloskaiwetut olette.
51:2 Catzocat Abrahamin teiden Isen päle/ ia Saran/ iosta te syndyneet oletta. Sille mine cutzuin henen/ coska hen wiele yxineinen oli/ ia siugnasin henen ia enensin henen.
Katsokaat Abrahamin teidän isän päälle/ ja Saran/ josta te syntyneet olette. Sillä minä kutsuin hänen/ koska hän wielä yksinäinen oli/ ja siunasin hänen ja enensin hänen.
51:3 Sille HERRA lohuttapi Zionin/ hen lohuttapi/ caiki henen Aukiudhens/ ia tekepi henen Aukiudhens ninquin Lustitarhat. Ja henen Erimaans/ ninquin HERRAN Yrtitarhan/ ette sielle leuten ilo ia riemu/ Kijtos ia Kijtoswirsi.
Sillä HERRA lohduttaapi Zionin/ hän lohduttaapi/ kaikki hänen aukeudensa/ ja tekeepi hänen aukeudensa niinkuin lystitarhat/ Ja hänen erämaansa/ niinkuin HERRAN yrttitarhan/ että siellä löytään ilo ja riemu/ Kiitos ja kiitoswirsi.
51:4 Wariottacat minusta minun Canssan/ ia cwlcat minua minun Sucukundan/ Sille minulda pite Lain vloskeumen/ ia minun Oikiudheni mine tadhon panna canssoille Walkiudhexi.
Waarinottakaat minusta minun kansani/ ja kuulkaat minua minun sukukuntani/ Sillä minulta pitää lain uloskäymän/ ja minun oikeuteni minä tahdon panna kansoille walkeudeksi.
51:5 Sille minun Wanhurskaudhen on leszne/ minun Wapactaian vloswaelta/ ia minun Käsiuarteni pite canssoia domitzeman. Ne Loodhot minua odhottauat/ ia wartioitzeuat minun Käsiuarttani.
Sillä minun wanhurskauteni on läsnä/ minun wapahtajan uloswaeltaa/ ja minun käsiwarteni pitää kansoja tuomitseman. Ne luodot minua odottawat/ ja wartioitsewat minun käsiwarttani.
51:6 Ylesnostacat teiden Silmen Taiuasen/ ia alascatzocat Maan päle. Sille Taiuan pite ninquin Sauun catoman/ ia Maa ninquin Waate wanhene/ Ja iotca sen pälä asuuat/ ne pite poiscooleman/ ninquin Temeki. Mutta minun Terueydheni pysy ijancaikisesta/ ia minun Wanhurskaudhen ei pidhe puuttuman.
Ylösnostakaat teidän silmänne taiwaaseen/ ja alaskatsokaat maan päälle. Sillä taiwaan pitää niinkuin sawun katoaman/ ja maa niinkuin waate wanhenee/ Ja jotka sen päällä asuwat/ ne pitää poiskuoleman/ niinkuin tämäkin. Mutta minun terweyteni pysyy iankaikkisesti/ ja minun wanhurskauden ei pidä puuttuman.
51:7 Cwlcat minua te quin Wanhurskaudhen tunnetta/ Sine Canssa/ ionga sydhemes minun Lakin on. Elket pelietkö/ cussa Inhimiset teite häueiseuet/ ia elket wapisko/ coska he teite pilcauat.
Kuulkaat minua te kuin wanhurskauden tunnette/ Sinä kansa/ jonka sydämessä minun lakini on. Älkäät peljätkö/ kussa ihmiset teitä häwäisewät/ ja älkäät wapisko/ koska he teitä pilkkaawat.
51:8 Sille Coit pite heite ylessömen ninquin Waaten/ ia Madhot pite heite sömen ninquin Willancudhet. Mutta minun Wanhurskaudhen pysypi ijancaikisesta/ ia minun Terueydhen ilman loppumat.
Sillä koit pitää heitä ylössyömän niinkuin waatteen/ ja madot pitää heitä syömän niinkuin willankuteet. Mutta minun wanhurskauteni pysyypi iankaikkisesti/ ja minun terweyteni ilman loppumatta.
51:9 Yles/ yles/ puie päles wäkewyt sine HERRAN Käsiuarsi/ yles ninquin entisen aigan ijeste.
Ylös/ ylös/ pue päällesi wäkewyyttä sinä HERRAN käsiwarsi/ ylös niinkuin entisen aikain iästä.
51:10 Etkö sine se ole/ ioca sen Ylpien lönyt/ ia sen Lohikermen hauoittanut olet? Etkö sine se ole/ ioca Meren/ sen swren syuen wedhen poisquiuanut olet? Joca Meren pohian tiexi teki/ ette ne Lunastetut site möte keuit.
Etkö sinä se ole/ joka sen ylpeän lyönyt/ ja sen lohikäärmeen hajoittanut olet? Etkö sinä se ole/ joka meren/ sen suuren sywän weden poiskuiwannut olet? Joka meren pohjan tieksi teki/ että ne lunastetut sitä myöten käwit.
51:11 Sillens pite ne HERRAN Lunastetut iellenskäendemen/ ia Zionin tyge tuleman Riemun cansa/ ia ijancaikisen ilon pite heiden Päens päle oleman. Ilon ia riemun pite heite käsittemen/ Mutta murhen ia hocauxen pite heiste pakeneman.
Sillens pitää ne HERRAN lunastetut jällens kääntämän/ ja Zionin tykö tuleman riemun kanssa/ ja iankaikkisen ilon pitää heidän päänsä päällä oleman. Ilon ja riemun pitää heitä käsittämän/ Mutta murheen ja huokauksen pitää heistä pakeneman.
51:12 Mine/ Mine olen teiden Lohuttaian/ Cuca sis sine olet/ ettes Cooleuaist Inhimiste pelket? Ja Inhimisten Lapsia/ iotca ninquin Heine culutetan.
Minä/ Minä olen teidän lohduttajan/ Kuka siis sinä olet/ että kuolewaista ihmistä pelkäät? Ja ihmisten lapsia/ jotka niinkuin heinä kulutetaan.
51:13 Ja vnodhat site HERRA/ ioca sinun tehnyt on/ ioca Taiuat vloswenytte ia Maan perustapi? Mutta sine pelket alati ylipeiue/ sen Waiuaian iulmaudhest/ coska hen rupepi hucuttaman.
Ja unohdat sitä HERRAA/ joka sinun tehnyt on/ joka taiwaat uloswenyttää ja maan perustaapi? Mutta sinä pelkäät alati ylipäiwää/ sen waiwaajan julmaudesta/ koska hän rupeepi hukuttaman.
51:14 Cuhunga iei sen Waiuaijan iulmaus? coska hen wadhittin riendemen/ ia ymberins iooxeman/ ette hen pästeisi/ ettei he coolisi Cadhottaialda/ eli heiden Leipens puuttuisi?
Kuhunka jäi sen waiwaajan julmaus? koska hän waadittiin rientämän/ ja ympärinsä juoksemaan/ että hän päästäisi/ ettei he kuolisi kadottajalta/ eli heidän leipänsä puuttuisi?
51:15 Sille mine olen se HERRA sinun Jumalas/ ioca Meren licutan/ ette sen Allot pauhauat/ Henen Nimens ombi HERRA Zebaoth.
Sillä minä olen se HERRA sinun Jumalasi/ joka meren liikutan/ että sen aallot pauhaawat/ Hänen nimensä ompi HERRA Zebaoth.
51:16 Mine panen Sanani sinun Suhus/ ia peiten sinua minun Käteni Warion ala. Senpäle ette mine Taiuan istutaisin/ ia Maan perustaisin/ ia Zionil sanoisin/ Sine olet minun Canssan.
Minä panen sanani sinun suuhusi/ ja peitän sinua minun käteni warjon alle. Senpäälle että minä taiwaan istuttaisin/ ja maan perustaisin/ ja Zionille sanoisin/ Sinä olet minun kansani.
51:17 Ylesherä/ Ylesherä ylesnouse Jerusalem/ ioca HERRAN kädhest ioit henen hirmusudhens Calkin. Sen vnen Calkin rahgan sine olet vlosioonut/ ia mös ne pisarat noleskellut.
Ylösherää/ ylösherää ylösnouse Jerusalem/ joka HERRAN kädestä joit hänen hirmuisuutensa kalkin. Sen unen kalkin rahkan sinä ole ulosjuonut/ ja myös ne pisarat nuoleskellut.
51:18 Eikengen henen Poistans/ iotca hen synnyttenyt oli/ hende ylespitänyt/ Eikengen caikista henen Lapsistans/ iotca hen oli yleskasuattanut/ henen Kätehens ruwennu.
Eikenkään hänen pojistansa/ jotka hän synnyttänyt oli/ häntä ylöspitänyt/ Eikenkään kaikista hänen lapsistansa/ jotka hän ylöskaswattanut/ hänen kätehensä ruwennut.
51:19 Näme caxi sinun coctasit/ Cuca armaitzi sinua? Häuitus/ Wahingo/ Nelke ia Miecka oli sielle/ cuca sinua lohutais?
Nämä kaksi sinun kohtasit/ Kuka armaitsi sinua? Häwitys/ Wahinko/ Nälkä ja miekka oli siellä/ kuka sinua lohduttaisi?
51:20 Sinun Lapses olit pindunuet/ he macasit caikilla Cadhuilla/ ninquin yxi paulattu Metzehärke/ teunens wiha HERRASTA/ ia rangastosta sinun Jumalastas.
Sinun lapsesi olit piintuneet (tajuttomat 1933)/ he makasit kaikilla kaduilla/ niinkun yksi paulattu metsähärkä/ täynnänsä wihaa HERRASTA/ ja rangaistusta sinun Jumalastasi.
51:21 Senteden cwle neite sine Radolinen ia ioopunu ilman vinata/
Sentähden kuule näitä sinä raadollinen ja juopunut ilman wiinatta/
51:22 Nin sanopi se HERRA sinun Haltias ia sinun Jumalas/ ioca Canssans costapi. Catzo/ mine otan sen Unen calkin sinun Kädhestes ynne minun Wihani Calkin Raghan cansa/ Eipe sinun site sille iooman pidhe.
Niin sanoopi se HERRA sinun haltijasi ja sinun Jumalasi/ joka kansan kostaapi. Katso/ minä otan sen unen kalkin sinun kädestäsi ynnä minun wihani kalkin rahkan kansa/ Eipä sinun sitä juoman pidä.
51:23 Waan mine annan sen sinun Raateliais käsijn/ iotca sinun Sielulles sanoit. Notkista ette me sinun ylitzes keuisim/ ia pane sinun Selkes maan päle/ ia ninquin yxi Catu/ ette sen ylitze ioostasin.
Waan minä annan sen sinun raatelijasi käsiin/ jotka sinun sielullesi sanoit. Notkista että me sinun ylitsesi käwisimme/ ja panen sinun selkäsi maan päälle/ ja niinkuin yksi katu/ että me sen ylitse juostaisiin.