Jeremiast Prophetast. Ne catumattomat Christusen Waldakunnasta Hylieten/ ia ne Catuuaiset iellenstodhan.
XX. Lucu.
Prophetan Kiusaus tesse vlosmaalatan/ Ettes näkisit mingecaltaiset me itzesten olema/ coska me ylenannetam itzellenne. Sille hen Jumalata laitta/ nyt hen kijtte ia vskalta henen hywydens päle/ Nyt hen syndymiste's sadhattele. etc.
20:7 AH HERRA/ sine vskotit minun/ ia mine annoin itzeni wietelte/ sine olet ollut minulle ylenwäkeue/ ia olet woittanut. Mutta mine olen sen polesta iocapeiue pilcattu/ ia iocainen minua naura.
Ah HERRA/ sinä uskotit minun/ ja minä annoin itseni wieteltää/ sinä olet ollut minulle ylen wäkewä/ ja olet woittanut. Mutta minä olen sen puolesta joka päiwä pilkattu/ ja jokainen minua nauraa.
20:8 Sille sijttequin mine puhuin/ hwsin ia sarnasin sijte Witzaudhest ia Raateluxest/ ombi minulle se HERRAN Sana/ pilcaxi ia häpiexi iocapeiue tullut.
Sillä sitten kuin minä puhuin/ huusin ja saarnasin siitä witsaudesta ja raateluksesta/ ompi minulle se HERRAN sana/ pilkaksi ja häpeäksi joka päiwä tullut.
20:9 Silloin iochtui minun mieleheni/ Lach/ Em mine sillen tadho sen päle aiatella/ ia ei enembi henen Nimehens sarnata. Waan se tuli minun sydhemeni ia minun Luihini/ quin palaua Tuli/ nin etten mine site maltanut kersie ia olin lehes heruochtunut.
Silloin johtui minun mieleeni/ Lach/ En minä silleen tahdo sen päälle ajatella/ ja en enempi hänen nimehensä saarnata. Waan se tuli minun sydämeeni ja minun luihini/ kuin palawa tuli/ niin etten minä sitä malttanut kärsiä ja olin lähes herwohtunut (herwoton).
20:10 Sille mine cwlen/ quinga monda minua kirouat/ ia mine alati wapisen. Candacat/ Huy/ Me tadhon canda henen pälens ( sanouat caiki minun Ysteueni ia Cumpanini ) ios me henen woittaisim/ ia vlotuisim heneen/ ia costaisim henelle.
Sillä minä kuulen/ kuinka monta minua kiroawat/ ja minä alati wapisen. Kantakaat/ Me tahdon kantaa hänen päällensä (sanowat kaikki minun ystäwäni ja kumppanini) jos me hänen woittaisimme/ ja ulottuisimme häneen/ ja kostaisimme hänelle.
20:11 Mutta HERRA ombi minun cansani ninquin iocu wäkeue Kempi/ senteden pite minun Sortaiani langeman/ ia ei ylitzewoittaman. Waan heiden pite sangen häpiemen/ senteden ette he nin tyhmesti tekeuet. Sen häpien pite ijancaikisen heille oleman/ ioca ei ikenens vnodheta.
Mutta HERRA ompi minun kanssani niinkuin joku wäkewä kemppi (sankari 1642)/ sentähden pitää minun sortajani lankeeman/ ja ei ylitse woittaman. Waan heidän pitää sangen häpeämän/ sentähden että he niin tyhmästi tekewät. Sen häpeän pitää iankaikkisen heille oleman/ joka ei ikänänsä unohdeta.
20:12 Ja nyt HERRA Zebaoth/ sine quin ne Hurskat coettelet/ munaskuut ia sydhemet näet. Anna minun nädhä sinun Costos heiden ylitzens/ sille mine olen minun syyni andanut sinun haltus.
Ja nyt HERRA Zebaoth/ sinä kuin ne hurskaat koettelet/ munaskuut ja sydämet näet. Anna minun nähdä sinun kostosi heidän ylitsensä/ sillä minä olen minun syyni antanut sinun haltuusi.
20:13 Weisacat HERRALLE/ kijtteket HERRA/ ioca sen Waiuaisen sielun ninen Pahatekiedhen käsist wapactapi.
Weisatkaat HERRALLE/ kiittäkäät HERRA/ joka sen waiwaisen sielun niiden pahantekijäiden käsistä wapahtaapi.
20:14 Kirottu olcoon se peiue/ iona mine syndynyt olin/ elken se peiue siugnattu olco/ iona minun Eiten synnytti minun.
Kirottu olkoon se päiwä/ jona minä syntynyt olin/ älkään se päiwä siunattu olko/ jona minun äitini synnytti minun.
20:15 Kirottu olcoon se/ ioca minun Isälleni hyue sanomata toi/ ia sanoi/ Sinulle poica syndyi hende ilahuttaxens.
Kirottu olkoon se/ joka minun isälleni hywää sanomaa toi/ ja sanoi/ Sinulle poika syntyi häntä ilahduttaaksensa.
20:16 Se sama Mies olcoon ninquin ne Caupungit/ iotca HERRA cukisti/ ia ei hen site catunut. Hen cwlcan ydhen parun amulla/ ia polipeiuelle ydhen surkiudhen.
Se sama mies olkoon niinkuin ne kaupungit/ jotka HERRA kukisti/ ja ei hän sitä katunut. Hän kuulkaan yhden parun aamulla/ ja puolipäiwällä yhden surkeuden.
20:17 Oy ettet sine ole minua tappanut minun Eiteni codhussa/ ette minun Eiten olis minun Hautani ollut/ ia henen Rumins olis ijancaikisesta wastaoin ollut.
Oi ettet sinä ole mina tappanut minun äitini kohdussa/ että minun äitini olisi minun hautani ollut/ ja hänen ruumiinsa olisi iankaikkisesti wastoin ollut.
20:18 Mixi mine sis Eiteni codhusta vlostullut olen/ ette minun teuty sencaltaisen surkiudhen ia sydhemenkiwun nädhe/ ia minun peiueni häpien cansa culutta?
Miksi minä siis äitini kohdusta ulostullut olen/ että minun täytyy senkaltaisen surkeuden ja sydämenkiwun nähdä/ ja minun päiwäni häpeän kanssa kuluttaa?