Danielist.
XII. Lucu.
12:1 SIlle samalla aialla/ ylesnousepi se swri  Pämies Michael/ ioca sinun Canssas edesseiso. Sille ette yxi nin surkia aica  pite tuleman/ ionga caltainen ei ikenens ollut ole/ sittequin Inhimiset rupesit  oleman/ haman sihen aican asti. Sille samalla aialla/ sinun Canssas wapadhetan/  caiki iotca Kirias ouat kirioitetut.
				    Sillä  samalla ajalla/ ylösnouseepi se suuri päämies Michael/ joka sinun kansasi  edessä seisoo. Sillä että yksi niin surkea aika pitää tuleman/ jonka kaltainen  ei ikänänsä ollut ole/ sittenkuin ihmiset rupesit oleman/ hamaan siihen aikaan  asti. Sillä samalla ajalla/ sinun kansasi wapahdetaan/ kaikki jotka kirjassa  owat kirjoitetut. 
				    12:2 Ja monda/ iotca maan mullas macauat/  yleshereieuet/ mutomat ijancaickisehen Elemehen/ ia mutomat ijancaikisehen  pilcahan ia häpiehen.
  Ja  monta/ jotka maan mullassa makaawat/ ylösheräjäwät/ muutamat iankaikkiseen  elämähän/ ja muutamat iankaikkiseen pilkkahan ja häpeähän. 
				    12:3 Mutta ne Opettaiat paistauat/ ninquin  Taiuan kircaus/ Ja iotca monda kiendeuet Wanhurskautehen/ ninquin ne Techtet  alati ia ijancaikisesta.
  Mutta ne  opettajat paistawat/ niinkuin taiwaan kirkkaus/ Ja jotka monta kääntäwät  wanhurskauteen/ niinkuin ne tähdet alati ja iankaikkisesti. 
				    12:4 Ja sine Daniel peite nämet sanat/ ia  insigla näme Kirioituxet/ Haman sihen wimeisen aicahan. Silloin pite SEN tyge  monda tuleman/ ia swren ymmerdhyxen leutemen.
  Ja sinä  Daniel peitä nämät sanat/ ja insiglaa nämä kirjoitukset/ Hamaan siihen  wiimeiseen aikahan. Sillon pitää sen tykö monta tuleman/ ja suuren ymmärryksen  löytämän. 
				    12:5 JA Mine Daniel näin/ ia catzos/ Caxi mwta  sielle seisoit/ toinen telle Wirdhan Actel/ ia se toinen sille toisella  actella.
  Ja minä  Daniel näin/ ja katsos/ Kaksi muuta siellä seisoit/ toinen tällä wirran actella  (rannalla) / ja se toinen sillä toisella actella. 
				    12:6 Ja sanoi hen sille/ ioca oli Linaisel  waatteil puietettu/ ioca ylembänseisoi Wirdhan tyken Coska neinen Ihmein loppu  tulle ?
  Ja sanoi  hän sille/ joka oli liinaisella waatteilla puetettu/ joka ylempänä seisoi  wirran tykön. Koska näiden ihmein loppu tulee? 
				    12:7 Nin mine warinotin heneste/ ioca Linaisel  waatteilla puietetu oli/ ioca ylembänseiso Wirdhan tyken. Ja hen ylesnosti  henen Oikean ia wasemen Kädhens Taiuasen pein/ ia wannoi sen cautta ioca  ijancaikisesta elepi/ Ette Sen pite ydhen aigan/ ia mutomat aighat/ ia ydhen  polen aighan wipymen. Ja quin sen Pyhen Canssan haiotus lopun saa/ silloin  caiki näme tapactuuat.
  Niin  minä waarin otin hänestä/ joka liinaisilla waatteila puetettu oli/ joka  ylempänä seisoi wirran tykönä. Ja hän ylösnosti hänen oikean ja wasemman  kätensä taiwaaseen päin/ ja wannoi sen kautta joka iankaikkisesti elääpi/ Että  sen pitää yhden ajan/ ja muutamat ajat/ ja yhden puolen ajan wiipymän. Ja kuin  sen pyhän kansan hajoitus lopun saa/ silloin kaikki nämä tapahtuwat. 
				    12:8 Mine tosin temen cwlin/ waan em mine ymmertenyt/  ia sanoin/ Racas HERRA/ mite sijtte tapactune?
  Minä  tosin tämän kuulin/ waan en minä ymmärtänyt/ ja sanoin/ Rakas HERRA/ mitä  sitten tapahtunee? 
				    12:9 Mutta hen sanoi/ Mene Daniel/ sille se on  peitetty ia insiglattu/ haman sihen wimeisen aicahan.
  Mutta  hän sanoi/ Mene Daniel/ sillä se on peitetty ja insiglattu/ hamaan siihen  wiimeiseen aikaan. 
				    12:10 Monda pudhastetaan/ tulella waletaan/ ia  coetellan/ Mutta ne Jumalattomat piteuet Jumalattoman menon. Ja ne Jumalattomat  euet neite tottele/ Mutta ne ymmerteueiset neiste warinottauat.
  Monta  puhdistetaan/ tulella waletaan/ ja koetellaan/ Mutta ne jumalattomat pitäwät  jumalattoman menon. Ja ne jumalattomat eiwät näitä tottele/ Mutta ne  ymmärtäwäiset näistä waarin ottawat. 
				    12:11 Ja sijte aighasta/ coska se  iocapeiueinen Wffri poisotettu on/ Ja yxi autiudhen Cauhistos sielle pannan/  ouat tuhat/ caxisata ia ydhexenkymmende peiue.
  Ja siitä  ajasta/ koska se joka päiwäinen uhri poisotettu on/ Ja yksi autiuden kauhistus  siellä pannaan/ owat tuhat/ kaksisataa ja yhdeksänkymmentä päiwää. 
				    12:12 Autuas se on/ ioca odhottapi ia vlottupi  nihin tuhanden/ colmensadhan ia widhen nelietkymmendeen peiuijn.
  Autuas  se on/ joka odottaapi ja ulottuupi niihin tuhanteen/ kolmeensataan ja wiiden  neljätkymmenensiin päiwiin. 
				    12:13 Mutta sine Daniel/ mene pois/ sihenasti  quin loppu tule/ ia leue/ ettes ylesnousisit sinun Osahas.
  Mutta  sinä Daniel/ mene pois/ siihenasti kuin loppu tulee/ ja lepää/ että  ylösnousisit sinun osaasi.
Loppu Danielist ia muista swremist Prophetista.