P. Johanneksen ilmestys
22. luku
I. Kirjoitetaan elämän vesi ja elämän puu, niin myös taivaallinen ilo ja autuus. II. Kristus vahvistaa näiden näkyin puuttumattomuuden, kieltää niitä lukitsemasta, lupaa pian tulla, jota morsian myös kiiruhtaa. III. Päätetään tämä kirja ja koko P. Raamattu varoituksella. Kristuksen tulon vakuutuksella ja Johanneksen toivotuksella.
I. Ja hän osoitti minulle puhtaan elämän veden  virran*, selkiän niinkuin kristallin, vuotavan Jumalan ja Karitsan istuimesta.
                2. Keskellä hänen katuansa ja molemmilla  puolilla virtaa seisoi elämän puu*, joka kantoi kaksitoistakymmeniset hedelmät,  ja antoi hedelmänsä kunakin kuukautena, ja puun lehdet pakanain terveydeksi+.
                3. Ja ei kirousta* pidä silleen ensinkään  oleman; vaan Jumalan ja Karitsan istuin pitää hänessä oleman, ja hänen  palveliansa pitää häntä palveleman,
                4. Ja näkemän hänen kasvonsa*, ja hänen nimensä  pitää heidän otsissansa oleman+.
                5. Ja yötä ei pidä siellä oleman, eikä he  tarvitse kynttilää taikka auringon valkeutta; sillä Herra Jumala valaisee  heitä*: ja heidän pitää hallitseman ijankaikkisesta ijankaikkiseen.
                6. II. Ja hän sanoi minulle: nämät sanat ovat  vahvat ja totiset*, ja Herra, pyhäin prophetain Jumala, on enkelinsä lähettänyt  osoittamaan palvelioillensa niitä, mitkä pian tapahtuman pitää+.
                7. Katso, minä tulen nopiasti*. Autuas on se,  joka kätkee tämän kirjan prophetian sanat+.
                8. Ja minä Johannes olen se, joka näitä näin ja  kuulin. Ja kuin minä näitä kuulin ja näin, lankesin minä maahan rukoilemaan  enkelin jalkain eteen, joka minulle näitä osoitti.
                9. Ja hän sanoi minulle: katso, ettes sitä  tee*; sillä minä olen sinun kanssapalvelias, ja sinun veljeis prophetain ja  niiden, jotka tämän kirjan sanat kätkevät: kumarra ja rukoile Jumalaa.
                10. Ja hän sanoi minulle: älä tämän kirjan  prophetian sanoja lukitse*; sillä aika on läsnä+.
                11. Joka paha on, se olkoon vielä paha, ja joka  saastainen on, se tulkoon vielä saastaiseksi*; mutta joka vanhurskas on, se  tulkoon vielä hurskaaksi, ja joka pyhä on, se tulkoon vielä pyhäksi.
                12. Ja katso, minä tulen pian, ja minun  palkkani on minun kanssani*, antamaan kullekin niinkuin hänen työnsä on+.
                13. Minä olen A ja O, alku ja loppu, ensimäinen  ja viimeinen.
                14. Autuaat ovat ne, jotka hänen käskynsä  pitävät*, että heidän voimansa elämän puussa olis ja he porteista kaupunkiin  sisälle menisivät.
                15. Mutta ulkona ovat koirat ja velhot, ja  huorintekiät ja murhaajat, ja epäjumalan palveliat, ja kaikki ne, jotka  valhetta rakastavat ja tekevät.
                16. Minä Jesus lähetin minun enkelini*  todistamaan näitä teille seurakunnissa. Minä olen Davidin juuri+ ja suku, se  kirkas kointähti§.
                17. Ja henki ja morsian sanovat: tule. Ja joka  kuulee, se sanokaan: tule. Joka janoo, se tulkaan, ja joka tahtoo, se ottakaan  elämän vettä lahjaksi.
                18. III. Mutta minä todistan jokaiselle, joka  tämän kirjan prophetian sanoja kuuleva on: jos joku lisää näihin*, niin Jumala  on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka tässä kirjassa kirjoitetut ovat.
                19. Ja jos joku tämän kirjan prophetian  sanoista ottaa pois, niin Jumala ottaa pois hänen osansa elämän kirjasta*, ja  pyhästä kaupungista+, ja niistä, mitkä tässä kirjassa kirjoitetut ovat.
                20. Se, joka näitä todistaa, sanoo: jaa, minä  tulen pian: amen! Niin tule, Herra Jesus!
                21. Meidän Herran Jesuksen Kristuksen armo  olkoon teidän kaikkein kanssanne. Amen!
P. Johanneksen Ilmestyksen loppu.