APOSTOLITTEN TEOT, P. LUUKKAALTA KIRJOITETUT
Ensisti  kirjoittaa P. Luukas tässä kirjassa Kristuksen taivaaseen astumisesta ja Pyhän  Hengen lahjan jakamisen apostoleille, Pietarin saarnan ja ihmeet templissä,  luku 1, 2, 3, jonka tähden hän Johanneksen kanssa pantiin kiinni ja käräjän  eteen asetettiin, luku 4, 5.
                2.  Seitsemästä esimiehestä eli toimittajasta, joista Stephanus yksi oli, joka  evankeliumin vainollisten kanssa riiteli ja kivitettiin, luku 6, 7. Noidasta  Simonista, ja kuningatar Kandasen kamaripalveliasta, luku 8, ja Paavalin  kääntymisestä, luku 9.
3. Kuinka Pietari Jumalan ilmoituksen kautta lähetetään Korneliuksen tykö;  Kristuksen usko levitetään Antiokiassa, luku 10, 11. Herodes tappaa Jakobin,  panee Pietarin vankiuteen; Paavali ja Barnabas saarnaavat Kyprossa, Paphossa ja  Pisidiassa, ajetaan ulos Ikoniumista, tulevat Lystraan ja Derbeen, luku 12, 13,  14. Siitä kokouksesta, jonka apostolit pitivät Jerusalemissa, ympärileikkauksen  ja lain seremonioista, luku 15.
4.  Paavalin matkoista, kuinka hän vaeltaa ympäri, vahvistaa seurakunnat, joissa  hän ennenkin saarnannut oli, ja mitä hän Troadassa, Makedoniassa,  Tessalonikassa, Atenassa, Korintossa, Kenkreassa ja Ephesossa opettanut oli,  luku 16, 17, 18, 19. Hänen matkastansa Jerusalemiin, ja kuinka hän otettiin  kiinni, luku 20, 21.
5.  Kuinka Paavali viedään Jerusalemiin, luku 22, 23. Feliksen, Festuksen ja  Agrippan eteen Kesareassa, luku 24, 25, 26, lähetetään sieltä haahdella Roomiin  syksyllä, tulee sinne suurella hengen vaaralla, ja on siellä kaksi ajastaikaa,  luku 27, 28.
1 luku
I. Luukas alkaa Apostolien Teko-Raamatun esipuheella. II. Kirjoittaa Kristuksen viimeisen puheen apostolien kanssa, ja Kristuksen taivaaseen astumisen muodon; III. Apostolien palajamisen Jerusalemiin; IV. Pietarin puheen, ja Mattiaan valitsemisen apostoliksi.
I. Ennen olen minä tosin, oi Teophilus, puhunut  kaikista niistä, mitä Jesus rupesi sekä tekemään että opettamaan,
                2. Hamaan siihen päivään asti, jona hän  otettiin ylös, sitte kuin hän apostoleille, jotka hän valinnut oli, Pyhän  Hengen kautta oli käskyn antanut;
                3. Joille hän myös kärsimisensä jälkeen oli  itsensä eläväksi osoittanut moninaisilla merkeillä, ja näkyi heille*  neljäkymmentä päivää, ja puhui heille Jumalan valtakunnasta.
                4. Ja kuin hän heidät oli koonnut, kielsi hän  heitä lähtemästä Jerusalemista, vaan että he Isän lupausta odottaisivat, josta  te olette (sanoi hän) kuulleet minulta.
                5. Sillä Johannes tosin kasti vedellä, mutta te  kastetaan Pyhällä Hengellä*, ei monen päivän perästä.
                6. II. Kuin he siis kokoontuneet olivat,  kysyivät he häneltä, sanoen: Herra, tällä ajallakos Israelille valtakunnan  jälleen rakennat?
                7. Mutta hän sanoi heille: ei teidän tule  tietää aikaa eikä hetkeä, jotka Isä on omaan voimaansa pannut.
                8. Vaan teidän pitää saaman Pyhän Hengen  voiman*, joka on tuleva teidän päällenne, ja teidän pitää minun todistajani  oleman+, sekä Jerusalemissa, että koko Juudeassa ja Samariassa, ja sitte  maailman ääreen.
                9. Ja kuin hän nämät sanonut oli, otettiin hän  ylös heidän nähtensä*, ja pilvi vei hänen ylös heidän silmäinsä edestä.
                10. Ja kuin he katselivat taivaaseen, hänen  mennessänsä, katso, heidän tykönänsä seisoi kaksi miestä valkeissa vaatteissa,
                11. Jotka myös sanoivat: Galilean miehet, mitä  te seisotte ja katsotte taivaaseen? Tämä Jesus, joka teiltä otettiin ylös  taivaaseen, on niin tuleva kuin te hänen taivaaseen menevän näitte.
                12. III. Silloin he palasivat Jerusalemiin  vuorelta, joka Öljymäeksi kutsutaan ja on läsnä Jerusalemia sabbatin matkan.
                13. Ja kuin he tulivat sisälle, niin he  astuivat ylös saliin, jossa he oleskelivat: Pietari ja Jakob, ja Johannes ja  Andreas, Philippus ja Toomas, Bartolomeus ja Matteus, Jakob Alphein poika ja  Simon Zelotes, ja Juudas Jakobin.
                14. Nämät kaikki olivat yksimielisesti  pysyväiset rukouksessa ja anomisessa, vaimoin kanssa* ja Marian Jesuksen äidin  ja hänen veljeinsä kanssa.
                15. IV. Ja niinä päivinä nousi Pietari  opetuslasten keskellä ja sanoi: (ja joukko oli nimiltä yhteen lähes  kaksikymmentä toista sataa:)
                16. Te miehet ja veljet! se kirjoitus piti  täytettämän*, jonka Pyhä Henki oli Davidin suun kautta Juudaasta ennen sanonut,  joka niiden johdattajaksi+ tuli, jotka Jesuksen ottivat kiinni.
                17. Sillä hän oli meidän lukuumme luettu, ja  oli tämän viran meidän kanssamme saanut.
                18. Hän siis on ansainnut pellon vääryyden  palkasta*, ja kuin hän pudotettiin alas+, on hän keskeltä kahtia pakahtunut,  että kaikki hänen sisällyksensä läksivät ulos.
                19. Ja se oli tiettävä kaikille, jotka  Jerusalemissa asuvat, että se pelto heidän kielellänsä kutsutaan Akeldama, se  on: veripelto.
                20. Sillä se on kirjoitettu  Psaltari-Raamatussa: hänen kotonsa tulkoon kylmille eikä siinä pidä asujanta  oleman*, ja toisen pitää hänen piispautensa saaman+.
                21. Niin pitää näistä miehistä, jotka meidän  kanssamme olleet ovat kaiken sen ajan kuin Herra Jesus meidän kanssamme ulos ja  sisälle kävi,
                22. Ruveten Johanneksen kasteesta hamaan siihen  päivään asti, jona hän meiltä otettiin ylös, yksi tuleman hänen  ylösnousemisensa todistajaksi ynnä meidän kanssamme.
                23. Ja he asettivat kaksi ehdolle: Josephin,  joka kutsuttiin Barsabas ja liialta nimeltä Justus, ja Mattiaan.
                24. Ja he rukoilivat ja sanoivat: sinä Herra,  joka kaikkein sydämet tiedät! osoita, kumman sinä näistä kahdesta olet  valinnut,
                25. Saamaan tämän palveluksen ja apostolin  viran arpaa, josta Juudas on vilpistynyt pois, menemään pois siallensa.
                26. Ja he heittivät heistä arpaa, ja arpa  lankesi Mattiaan päälle, ja hän valittiin yksimielisesti yhdentoistakymmenen  apostolin sekaan.