P. Johanneksen ilmestys
17. luku
I. Enkeli näyttää Johannekselle suuren porton, joka pedon päällä istuu; II. Selittää mitä peto ja portto ovat.
I. Ja tuli yksi seitsemästä enkelistä, joilla  seitsemän maljaa oli, ja puhui minun kanssani ja sanoi minulle: tule, minä  osoitan sinulle sen suuren porton* tuomion, joka paljoin vetten päällä istuu,
                2. Jonka kanssa maan kuninkaat huorin tehneet  ovat, ja ne, jotka maan päällä asuvat, ovat hänen huoruutensa viinasta  juopuneet.
                3. Ja hän vei minun hengessä korpeen. Ja minä  näin vaimon istuvan verenkarvaisen pedon päällä, täynnänsä pilkkanimiä*, jolla  oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea.
                4. Ja vaimo oli vaatetettu purpuralla ja  verenkarvaisella, ja oli kullalla kullattu, ja kalliilla kivillä ja  päärlyillä*, ja piti kädessänsä kultaisen maljan, täynnä kauhistuksia ja hänen  huoruutensa riettautta.
                5. Ja hänen otsassansa oli nimi kirjoitettu:  salaus*: suuri Babylon, huoruuden ja maan kauhistuksen äiti.
                6. Ja minä näin vaimon juopuneena pyhäin ja  Jesuksen todistajain verestä*; ja minä ihmettelin suuresti, kuin minä sen näin.
                7. II. Ja enkeli sanoi minulle: miksis  ihmettelet? Minä sanon sinulle vaimon salaisuuden ja pedon salaisuuden, joka  häntä kantaa, ja jolla on seitsemän päätä ja kymmenen sarvea.
                8. Peto, jonkas näit, on ollut ja ei ole, ja se  on syvyydestä tuleva ylös ja on kadotukseen menevä: ja ne, jotka maan päällä  asuvat, (joidenka nimet ei ole elämän kirjassa* maailman alusta kirjoitetut,)  ihmettelevät, kuin he näkevät pedon, joka oli ja ei ole, vaikka hän kuitenkin  on+.
                9. Ja tässä on mieli, jolla viisaus on*. Ne  seitsemän päätä ovat seitsemän vuorta, joidenka päällä vaimo istuu.
                10. Ja ovat seitsemän kuningasta: viisi ovat  langenneet, ja yksi on, ja toinen ei ole vielä tullut, ja kuin hän tulee, niin  hänen pitää vähän aikaa pysymän.
                11. Ja peto, joka oli ja ei ole, on itse  kahdeksas, ja on niistä seitsemästä, ja menee kadotukseen.
                12. Ja ne kymmenen sarvea*, jotkas näit, ovat  kymmenen kuningasta, jotka ei vielä valtakuntaa saaneet ole, mutta niinkuin  kuninkaat saavat voiman yhdeksi hetkeksi pedon kanssa.
                13. Näillä on yksi neuvo, ja he antavat pedolle  voimansa ja valtansa.
                14. Nämät sotivat* Karitsan kanssa, ja Karitsa  on heidät voittava; sillä hän on herrain Herra ja kuningasten Kuningas+: ja ne,  jotka hänen kanssansa ovat, kutsutut ja valitut ja uskolliset.
                15. Ja hän sanoi minulle: vedet, jotkas näit,  kussa portto istuu, ovat kansat ja joukot, ja pakanat ja kielet.
                16. Ja ne kymmenen sarvea, jotka sinä pedossa  näit, ne pitää porttoa vihaaman, ja pitää hänen hävittämän ja alastomaksi  tekevän, ja heidän pitää syömän hänen lihansa, ja sen tulella polttavat.
                17. Sillä Jumala on antanut heidän sydämeensä*,  että he hänen suosionsa jälkeen tekevät, ja että he sen yhdestä tahdosta  tekevät, ja antavat valtakuntansa pedolle, siihenasti kuin Jumalan sanat  täytetyksi tulevat.
                18. Ja vaimo, jonka sinä näit, on suuri  kaupunki, jolla on valta maan kuningasten ylitse.