P. PAAVALIN EPISTOLA ROOMALAISILLE
12. luku
Apostoli neuvoo taas uskovaisia: I. Yhteisesti, uuteen ja Jumalalle otolliseen elämään, II. Erinomattain nöyryyteen, palvelevaisuuteen, rakkauteen ja muihin kristillisiin avuihin, kunkin säädyn, lahjain ja tilan jälkeen.
I. Niin neuvon minä teitä, rakkaat veljet,  Jumalan sydämellisen laupiuden kautta, että te antaisitte teidän ruumiinne  eläväksi, pyhäksi ja Jumalalle otolliseksi uhriksi*, joka on teidän toimellinen  jumalanpalveluksenne+.
                2. Ja älkäät sovittako teitänne tämän maailman  muodon jälkeen, vaan muuttakaat teitänne teidän mielenne uudistuksen kautta, että  te koettelisitte, mikä Jumalan hyvä, otollinen ja täydellinen tahto olis.
                3. Sillä minä sanon siitä armosta*, joka  minulle annettu on, jokaiselle, joka teidän seassanne on, ettei yksikään  itsestänsä enempää pitäisi kuin hänen tulee pitää; vaan pitäkään kohtuullisesti  itsestänsä sen jälkeen kuin Jumala on kullekin uskon mitan jakanut+.
                4. Sillä niinkuin meillä on yhdessä ruumiissa  monta jäsentä, mutta ei kaikilla jäsenillä ole yhtäläinen työ,
                5. Niin mekin olemme monta yksi ruumis  Kristuksessa*, mutta keskenämme olemme me toinen toisemme jäsenet.
                6. Ja meillä ovat moninaiset lahjat siitä  armosta, kuin meille annettu on*. Jos jollakin on prophetia, niin olkoon uskon  kanssa yhteinen.
                7. Jos jollakin on joku virka*, niin pitäkään  virastansa vaarin. Jos joku opettaa, niin ottakaan opetuksestansa vaarin.
                8. Jos joku neuvoo, niin pitäkään* neuvostansa  vaarin. Jos joku antaa, niin antakaan yksinkertaisuudessa+. Jos joku hallitsee,  niin pitäkään siitä murheen. Jos joku armahtaa, niin tehkään sen ilolla§,
                9. II. Olkoon rakkaus vilpitöin*. Vihatkaat  pahaa ja riippukaat kiinni hyvässä+.
                10. Veljellinen rakkaus olkoon sydämellinen  teidän keskenänne*. Ennättäkään toinen toisensa kunniaa tekemässä+.
                11. Älkäät olko hitaat töissänne. Olkaat  palavat* hengessä. Palvelkaat Herraa.
                12. Olkaat toivossa iloiset*, kärsivälliset+  murheessa. Olkaat alati rukouksissa§.
                13. Jakakaat omanne pyhäin tarpeeksi*. Ottakaat  mielellänne huoneeseen+.
                14. Siunatkaat vainollisianne: siunatkaat ja  älkäät sadatelko.
                15. Iloitkaat iloisten kanssa, ja itkekäät  itkeväisten kanssa.
                16. Olkaat keskenänne yksimieliset*. Älkäät  itsestänne paljon pitäkö+, vaan pitäkäät teitänne nöyräin kaltaisena. Älkäät  itsiänne ylen viisaina pitäkö§.
                17. Älkäät kellenkään pahaa pahalla kostako*.  Ahkeroitkaat sitä, mikä kunniallinen on kaikkein ihmisten edessä+.
                18. Jos mahdollinen on, niin paljo kuin teissä  on, niin pitäkäät rauha kaikkein ihmisten kanssa.
                19. Älkäät itse kostako*, minun rakkaani, vaan  antakaat (Jumalan) vihan siaa saada. Sillä kirjoitettu on: minun on kosto, minä  tahdon kostaa, sanoo Herra+.
                20. Sentähden, jos vihollises isoo, niin syötä  häntä, ja jos hän janoo, niin juota häntä*; sillä koskas tämän teet, niin sinä  tuliset hiilet hänen päänsä päälle kokoot.
                21. Älä anna sinuas voitettaa pahalta, vaan  voita sinä paha hyvällä.