PYHÄN MARKUKSEN EVANKELIUMI
2. luku
I. Jesus parantaa halvatun; II. Kutsuu Levin, ja atrioitsee syntisten kanssa; III. Puhuu paastoomisesta; IV. Vastaa opetuslastensa puolesta, jotka tähkäpäitä poimivat sabbatina.
I. Ja taas muutamain päiväin jälkeen meni hän  Kapernaumiin*, ja se kuultiin, että hän huoneessa oli,
                2. Ja kohta kokoontuivat monta, niin ettei enää  siaa ollut, ei ovenkaan tykönä; ja hän puhui heille sanan.
                3. Ja hänen tykönsä tulivat, jotka toivat yhtä  halvattua, joka neljältä kannettiin.
                4. Ja kuin ei he saaneet häntä lähestyä kansan  tähden, niin he kiskoivat huoneen katon, jossa hän oli, ja kaivoivat lävitse,  ja laskivat vuoteen alas, jossa halvattu makasi.
                5. Mutta kuin Jesus näki heidän uskonsa, sanoi  hän halvatulle: poikani, sinun syntis annetaan sinulle anteeksi.
                6. Niin siellä olivat muutamat  kirjanoppineista, jotka istuivat ja ajattelivat sydämessänsä:
                7. Mitä tämä niin pilkkaa puhuu? Kuka voi  synnit antaa anteeksi paitsi ainoaa Jumalaa?
                8. Ja kohta kuin Jesus tunsi hengessänsä, että  he niin itsellänsä ajattelivat, sanoi hän heille: mitä te näitä ajattelette  teidän sydämessänne?
                9. Kumpi on keviämpi, sanoa halvatulle: synnit  annetaan sinulle anteeksi, taikka sanoa: nouse, ja ota sinun vuotees ja käy?
                10. Mutta että teidän pitää tietämän Ihmisen  Pojalla olevan vallan maan päällä synnit anteeksi antaa, (sanoi hän  halvatulle:)
                11. Minä sanon sinulle: nouse ja ota vuotees,  ja mene kotias.
                12. Ja hän nousi kohta ja otti vuoteen ja meni  ulos kaikkein nähden, että he kaikki hämmästyivät ja kunnioittivat Jumalaa,  sanoen: emme ole ikänä sen muotoista nähneet.
                13. II. Ja hän läksi taas ulos meren puoleen,  ja kaikki kansa tuli hänen tykönsä, ja hän opetti heitä.
                14. Ja kuin hän meni ohitse, näki hän Levin  Alphein pojan istuvan tullihuoneessa, ja sanoi hänelle: seuraa minua*. Ja hän  nousi ja seurasi häntä.
                15. Ja tapahtui, kuin hän atrioitsi hänen  huoneessansa, atrioitsi myös monta Publikania ja syntistä Jesuksen ja hänen opetuslastensa  kanssa; sillä niitä oli paljo, jotka häntä olivat seuranneet.
                16. Ja kuin kirjanoppineet ja Pharisealaiset  näkivät hänen syövän Publikanien ja syntisten kanssa, sanoivat he hänen  opetuslapsillensa: miksi hän syö ja juo Publikanien ja syntisten kanssa?
                17. Ja kuin Jesus sen kuuli, sanoi hän heille:  ei terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat: en minä ole tullut kutsumaan  vanhurskaita, vaan syntisiä parannukseen.
                18. III. Ja Johanneksen ja Pharisealaisten  opetuslapset paastosivat; niin he tulivat ja sanoivat hänelle: miksi  Johanneksen ja Pharisealaisten opetuslapset paastoovat, mutta ei sinun  opetuslapses paastoo?
                19. Ja Jesus sanoi heille: kuinka hääjoukko  taitaa paastota, niinkauvan kuin ylkä on heidän kanssansa? Niinkauvan kuin ylkä  on heidän kanssansa, ei he voi paastota.
                20. Mutta ne päivät tulevat, että ylkä heiltä  otetaan pois, ja niinä päivinä pitää heidän paastooman.
                21. Ja ei ompele kenkään uutta paikkaa vanhaan  vaatteesen; sillä uusi paikka repäisee itsensä kuitenkin vanhasta, ja läpi  tulee pahemmaksi.
                22. Ja ei pane kenkään nuorta viinaa vanhoihin  leileihin; muutoin nuori viina särkee leilit, ja niin viina vuotaa pois, ja  leilit turmellaan; mutta nuori viina pitää uusiin leileihin pantaman.
                23. IV. Ja tapahtui, että hän kävi sabbatina  laihoin lävitse, niin hänen opetuslapsensa rupesivat käydessänsä tähkäpäitä  katkomaan.
                24. Ja Pharisealaiset sanoivat hänelle: katso  miksi he tekevät sabbatina, jota ei sovi?
                25. Ja hän sanoi heille: ettekö te ole ikänä  lukeneet, mitä David teki hädillänsä, kuin hän isosi ja ne, jotka hänen  kanssansa olivat?
                26. Kuinka hän meni Jumalan huoneesen,  ylimmäisen papin Abjatarin aikana, ja söi näkyleivät*, joita ei sopinut syödä,  vaan ainoasti pappein, ja hän antoi myös niille, jotka hänen kanssansa olivat.
                27. Ja hän sanoi heille: sabbati on ihmistä  varten tehty ja ei ihminen sabbatia varten.
                28. Niin on myös Ihmisen poika sabbatin Herra.