PYHÄN JOHANNEKSEN EVANKELIUMI
4. luku
I. Jesus matkustaa Juudeasta Galileaan Samarian kautta; II. Puhuu Samarian vaimon kanssa elävästä vedestä, sen vaimon tilasta, oikiasta rukoilemisesta, ja ilmoittaa itsensä Messiakseksi; III. Opetuslastensa kanssa oikiasta ruasta ja elonajasta; IV. Kääntää monta Samarialaista; V. Tultuansa Galileaan, menee Kaanaan ja parantaa päämiehen pojan.
I. Kuin siis Herra ymmärsi Pharisealaisten  kuulleeksi, että Jesus teki enemmin opetuslapsia ja kasti* kuin Johannes;
                    2. (Vaikka ei Jesus itse kastanut, mutta hänen  opetuslapsensa,)
                    3. Jätti hän Juudean ja meni jälleen Galileaan.
                    4. Mutta hänen piti Samarian kautta vaeltaman.
                    5. II. Niin hän tuli Samarian kaupunkiin, joka  kutsuttiin Sikar, lähes sitä maakartanoa, jonka Jakob oli pojallensa Josephille  antanut.
                    6. Niin siellä oli Jakobin lähde. Kuin Jesus  matkasta oli väsynyt, istui hän lähteen päälle, ja se oli liki kuudetta hetkeä.
                    7. Niin tuli yksi Samarian vaimo vettä  ammentamaan, ja Jesus sanoi hänelle: anna minun juodakseni.
                    8. Sillä hänen opetuslapsensa olivat menneet  kaupunkiin ruokaa ostamaan.
                    9. Sanoi Samarian vaimo hänelle: kuinka sinä  minulta juoda anot, joka olet Juudalainen, ja minä olen Samarialainen? sillä ei  Juudalaiset pidä yhtään kanssakäymistä Samarialaisten kanssa.
                    10. Jesus vastasi ja sanoi hänelle: jos sinä  tietäisit Jumalan lahjan, ja kuka se on, joka sinulle sanoo: anna minun  juodakseni! niin sinä anoisit häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä.
                    11. Sanoi vaimo hänelle: Herra, eipä sinulla  ole, milläs ammennat, ja lähde on syvä: mistä siis sinulla on elävää vettä?
                    12. Oletkos sinä suurempi kuin meidän isämme  Jakob, joka meille tämän kaivon antoi? ja hän joi itse siitä, ja hänen  lapsensa, ja hänen karjansa.
                    13. Jesus vastasi ja sanoi hänelle: jokainen,  joka juo tästä vedestä, hän janoo jälleen;
                    14. Mutta joka siitä vedestä juo, jonka minä  hänelle annan, ei hän janoo ijankaikkisesti*; vaan se vesi, jonka minä hänelle  annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kuohuu ijankaikkiseen elämään+.
                    15. Sanoi vaimo hänelle: Herra, anna minulle  sitä vettä, etten minä janoaisi enkä tarvitsisi tulla tänne ammentamaan.
                    16. Jesus sanoi hänelle: mene, kutsu miehes, ja  tule tänne.
                    17. Vaimo vastasi ja sanoi hänelle: ei minulla  ole miestä. Sanoi Jesus hänelle: oikein sinä sanoit: ei minulla ole miestä.
                    18. Sillä viisi miestä on sinulla ollut, ja se  joka sinulla nyt on, ei ole sinun miehes. Sen sinä oikein sanoit.
                    19. Vaimo sanoi hänelle: Herra, minä näen, että  sinä olet propheta.
                    20. Meidän isämme ovat tällä vuorella  kumartaneet ja rukoilleet, ja te sanotte: Jerusalemissa on se sia, jossa pitää  rukoiltaman.
                    21. Jesus sanoi hänelle: vaimo, usko minua: se  aika tulee, ettette tällä vuorella eikä Jerusalemissa Isää rukoile.
                    22. Ette tiedä, mitä te rukoilette*, mutta me  tiedämme, mitä me rukoilemme; sillä autuus on Juudalaisista+.
                    23. Mutta hetki tulee, ja jo nyt on, että totiset  rukoiliat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa; sillä Isä tahtoo myös  senkaltaisia, jotka häntä rukoilevat.
                    24. Jumala on Henki*, ja jotka häntä  rukoilevat, niiden pitää hengessä ja totuudessa häntä rukoileman.
                    25. Vaimo sanoi hänelle: minä tiedän, että  Messias on tuleva, joka kutsutaan Kristus: kuin hän tulee, niin hän ilmoittaa  meille kaikki.
                    26. Jesus sanoi hänelle: minä olen se, joka  sinun kanssas puhun.
                    27. Silloin tulivat hänen opetuslapsensa ja  ihmettelivät, että hän sitä vaimoa puhutteli; ei kuitenkaan kenkään sanonut:  mitäs kysyt? eli mitäs häntä puhuttelet?
                    28. Niin vaimo jätti vesi-astiansa, ja meni  kaupunkiin, ja sanoi niille ihmisille:
                    29. Tulkaa katsomaan sitä ihmistä, joka minulle  sanoi kaikki, mitä minä tehnyt olen: olleeko hän Kristus?
                    30. Niin he läksivät kaupungista ja menivät  hänen tykönsä.
                    31. III. Mutta sillä välillä rukoilivat  opetuslapset häntä, sanoen: Rabbi, syö.
                    32. Vaan hän sanoi heille: minulla on ruokaa  syödäkseni, jota ette tiedä.
                    33. Niin opetuslapset sanoivat keskenänsä:  lieneekö joku hänelle syötävää tuonut?
                    34. Jesus sanoi heille: minun ruokani on se,  että minä teen hänen tahtonsa, joka minun lähetti, ja täytän hänen tekonsa.
                    35. Ettekö te sano: vielä ovat neljä kuukautta  ja elonaika tulee? katso, minä sanon teille: nostakaat silmänne ylös ja  katsokaat vainioita: sillä ne ovat jo valkiat elonajaksi.
                    36. Ja joka niittää, hän saa palkan ja kokoo  hedelmän ijankaikkiseen elämään: että kylväjä ja niittäjä ynnä iloitsisivat.
                    37. Sillä tässä on se sana tosi; toinen on,  joka kylvää, ja toinen, joka niittää.
                    38. Minä lähetin teidät niittämään, jossa ette  ole työtä tehneet: muut ovat työtä tehneet ja te olette heidän työnsä päälle  tulleet.
                    39. IV. Mutta monta Samarialaista siitä  kaupungista uskoivat hänen päällensä sen vaimon puheen tähden, joka sanoi: hän  on minulle kaikki sanonut, mitä minä tehnyt olen.
                    40. Kuin siis Samarialaiset tulivat hänen  tykönsä, rukoilivat he häntä viipymään heidän tykönänsä. Ja hän viipyi siellä  kaksi päivää.
                    41. Ja paljo usiammat uskoivat hänen sanansa  tähden.
                    42. Ja sanoivat sille vaimolle: emme nyt  silleen usko sinun puhees tähden; sillä me olemme itse kuulleet ja tiedämme,  että hän on totisesti Kristus, maailman Vapahtaja.
                    43. V. Mutta kahden päivän perästä läksi hän  sieltä ja meni Galileaan.
                    44. Sillä Jesus todisti itse, ettei propheta  maksa isänsä maalla mitään.
                    45. Kuin hän siis tuli Galileaan*, ottivat  Galilealaiset hänen vastaan, jotka olivat nähneet kaikki ne, mitä hän  Jerusalemissa juhlana tehnyt oli; sillä he olivat myös juhlalle tulleet.
                    46. Niin Jesus tuli taas Galilean Kaanaan,  jossa hän veden viinaksi tehnyt oli*. Ja oli kuninkaan mies, jonka poika  sairasti Kapernaumissa.
                    47. Kuin hän kuuli, että Jesus oli tullut  Juudeasta Galileaan, meni hän hänen tykönsä ja rukoili häntä tulemaan alas ja  parantamaan hänen poikaansa, joka oli kuolemallansa.
                    48. Sanoi siis Jesus hänelle: ellette näe  tunnustähtiä ja ihmeitä, niin ette usko.
                    49. Sanoi kuninkaan mies hänelle: Herra, tule  alas ennenkuin minun poikani kuolee.
                    50. Jesus sanoi hänelle: mene, sinun poikas  elää. Ja mies uskoi sanan, jonka Jesus sanoi hänelle, ja meni.
                    51. Niin hänen mennessänsä, kohtasivat hänen  palveliansa hänen ja ilmoittivat hänelle, sanoen: sinun poikas elää.
                    52. Niin hän tutki heiltä hetkeä, jolla hän parani,  ja he sanoivat hänelle: eilen seitsemännellä hetkellä antoi vilutauti hänen  ylön.
                    53. Niin isä ymmärsi sen siksi hetkeksi, jolla  Jesus sanoi hänelle: sinun poikas elää. Ja hän uskoi ja koko hänen huoneensa.
                    54. Tämä on toinen tunnustähti, jonka Jesus  teki tullessansa Juudeasta Galileaan.