P. PAAVALIN EPISTOLA EPHESILÄISILLE
2. luku
I. Apostoli opettaa, mikä suuri armo on, päästä vihan lapsesta armolapseksi; II. Kehoittaa ajattelemaan pakanallista viheliäisyyttä ja sitä vastaan kristittyin onnellisuutta.
I. Ja myös (herätti) teidät, kuin te kuolleet olitte ylitsekäymisten ja syntein tähden,
2. Joissa te muinen vaelsitte, tämän maailman juoksun jälkeen ja sen pääruhtinaan*, jolla tuulessa valta on, nimittäin sen hengen jälkeen, joka nyt epäuskoisissa lapsissa vaikuttaa+,
3. Joiden seassa me myös kaikki muinen meidän lihamme himoissa vaelsimme ja teimme lihan ja toimen tahdon jälkeen, ja me olimme luonnostamme vihan lapset niinkuin muutkin.
4. Mutta Jumala, joka rikas* on laupiudesta, suuren rakkautensa tähden, jolla hän on meitä rakastanut,
5. Ja kuin me vielä synnissä kuolleet olimme*, on hän meitä Kristuksen kanssa eläväksi tehnyt+; (sillä armosta olette te autuaiksi tulleet:)
6. Ja on meidät ynnä hänen kanssansa herättänyt, ja istuttanut taivaallisiin menoihin Kristuksessa Jesuksessa,
7. Että hän tulevaisilla ajoilla ylönpalttisen armonsa rikkauden hyvyydestänsä meidän kohtaamme Kristuksessa Jesuksessa osoittais.
8. Sillä armosta* te olette autuaiksi tulleet, uskon kautta, ja ette itse teissänne: Jumalan lahja se on:
9. Ei töistä, ettei yksikään kerskaisi.
10. Sillä me olemme hänen tekonsa*, luodut Kristuksessa Jesuksessa hyviin töihin, joihin Jumala meidät on jo ennen vaeltamaan valmistanut+.
11. II. Sentähden muistakaat, että te olitte muinen pakanat lihan jälkeen*, ja niiltä kutsuttiin esinahaksi, jotka lihan jälkeen ympärileikkaukseksi kutsuttiin, joka käsillä tehdään,
12. Että te siihen aikaan ilman Kristusta olitte muukalaiset Israelin kyläkunnasta*, ja vieraat lupauksen Testamentista, ja ei teillä toivoakaan ollut, ja olitte maailmassa ilman Jumalaa;
13. Mutta nyt te Kristuksessa Jesuksessa olette. Jotka muinen taampana olitte, nyt te Kristuksen veren kautta olette lähes päässeet;
14. Sillä hän on meidän rauhamme, joka molemmista on yhden tehnyt* ja vaihe-aidan särkenyt,
15. Että hän lihansa kautta vihan otti pois*, nimittäin lain, joka käskyihin päätetty oli+; että hän kahdesta yhden uuden ihmisen lois§ itsessänsä, ja tekis rauhan,
16. Ja että hän ne molemmat Jumalan kanssa yhdessä ruumiissa ristin kautta sovittais, ja on vihan itse kauttansa kuolettanut,
17. Ja on tullut evankeliumin kautta rauhaa ilmoittamaan teille, jotka taampana olitte, ja niille, jotka läsnä olivat.
18. Sillä hänen kauttansa me molemmin yhdessä hengessä saamme Isää lähestyä.
19. Niin ettepä te silleen ole vieraat ja muukalaiset, vaan pyhäin kylänmiehet ja Jumalan perhe,
20. Apostolein ja prophetain perustuksen* päälle rakennetut+, jossa Jesus Kristus paras kulmakivi§ on,
21. Jonka päälle kaikki rakennus toinen toiseensa liitetään ja kasvaa pyhäksi templiksi* Herrassa,
22. Jonka päälle te myös rakennetaan Jumalalle asuinsiaksi* Hengessä.