P. PAAVALIN TOINEN EPISTOLA TESSALONIKALAISILLE
2. luku
I. Opetus Kristuksen tulemisesta ja Antikristuksen, s. o. Kristuksen valtaanseisojan, ilmaantumisesta. II. Kehoitus kiitollisuuteen ja pysyväisyyteen totuudessa.
I. Mutta me rukoilemme teitä, rakkaat veljet,  meidän Herran Jesuksen Kristuksen tulemisen ja meidän kokoontumisemme kautta  hänen tykönsä,
                2. Ettette aivan nopiasti teitänne salli teidän  mielestänne kääntää pois* eli peljätettää, ei hengen+, eikä puheen, eikä kirjan  kautta, niin kuin se meiltä lähetetty olis, niinkuin Kristuksen päivä jo  käsissä olis.
                3. Älkäät antako kenenkään teitänne vietellä  millään tavalla; sillä ei hän ennen tule* kuin luopumus tapahtuu** ja synnin  ihminen ilmoitetaan+, kadotuksen lapsi,
                4. Joka on vastaanseisoja, ja korottaa itsensä  kaikkein päälle, mikä jumalaksi taikka jumalanpalveluksi kutsutaan, niin että  hän istuttaa itsensä Jumalan templiin niinkuin Jumala, ja tekee itsensä jumalaksi.
                5. Ettekö te muista, että minä teidän tykönänne  ollessani näitä jo teille sanoin?
                6. Ja mikä nyt estää, te tiedätte, että hän  pitää ajallansa ilmoitettaman.
                7. Sillä hän nyt pahuutta vaikuttaa  salaisesti*, ainoastaan että se, mikä nyt estää, tulee pois.
                8. Ja silloin se pahanilkinen ilmoitetaan,  jonka Herra suunsa hengellä tappaa*, ja tekee hänen kanssansa lopun,  tulemisensa ilmoituksen kautta,
                9. Jonka tulemus saatanan vaikutuksen jälkeen  tapahtuu*, kaikella voimalla ja merkeillä ja petollisilla ihmeillä+,
                10. Ja kaikella vääryyden petoksella niiden  seassa, jotka kadotukseen tulevat*, ettei he rakkautta totuuden puoleen  ottaneet, autuaaksi tullaksensa.
                11. Sentähden on Jumala heille lähettävä  väkevän eksytyksen*, niin että he valheen uskovat:
                12. Että ne kaikki tuomittaisiin, jotka ei  totuutta uskoneet, vaan vääryyteen suostuvat.
                13. II. Mutta meidän pitää aina teidän  edestänne Jumalaa kiittämän*, rakkaat veljet+ Herrassa, että Jumala on teidät  alusta autuuteen valinnut, Hengen pyhityksen kautta ja totuuden uskossa,
                14. Johonka hän teitä meidän evankeliumin  kautta kutsunut on, meidän Herran Jesuksen Kristuksen kunnian omaisuuteen.
                15. Niin olkaat siis, rakkaat veljet,  pysyväiset ja pitäkäät ne säädyt, jotka te oppineet olette, olkoon se meidän  saarnastamme taikka kirjastamme.
                16. Mutta itse meidän Herra Jesus Kristus, ja  Jumala ja meidän Isämme, joka meitä rakasti ja antoi meille ijankaikkisen  lohdutuksen ja hyvän toivon armon kautta,
                17. Lohduttakoon teidän sydämenne, ja teitä  kaikkinaisessa opissa ja hyvässä työssä vahvistakoon!