P. PIETARIN TOINEN EPISTOLA
3. luku
I. Pietari antaa tietää syyn tämän Epistolan kirjoittamiseen; II. Osoittaa, pilkkaajia vastaan, viimeisen tuomion visseyden, ja maailman lopun muodon; III. Varoittaa mahdolliseen valmistukseen tuomiolle, ja päättää Epistolan kiitoksella Jumalan tykö.
I. Tämän nyt toisen lähetyskirjan minä teille,  minun rakkaani, kirjoitan, jolla minä herätän ja neuvon teidän vakaata  mieltänne,
                2. Että te muistaisitte ne sanat, jotka ennen  pyhiltä prophetailta sanotut ovat, ja myös meidän käskymme, jotka olemme Herran  ja Vapahtajan apostolit.
                3. II. Ja tietäkäät se ensin, että viimeisinä  päivinä tulevat pilkkaajat, jotka oman himonsa jälkeen vaeltavat,
                4. Ja sanovat: kussa on lupaus hänen  tulemisestansa*? Sillä siitä päivästä, kuin isät ovat nukkuneet, pysyvät kaikki  niinkuin ne luonnon alusta olleet ovat.
                5. Mutta tietäen ei he tahdo tietää, että  taivaat muinen olivat*, ja maa vedestä§, joka vedessä Jumalan sanan kautta  seisoo.
                6. Kuitenkin siihen aikaan se maailma niiden  kautta vedenpaisumisella hukkui.
                7. Niin myös ne taivaat ja maa, jotka nyt ovat,  hänen sanansa kautta säästetään tulen varaksi tuomiopäivään asti*, jona  jumalattomat ihmiset kadotetaan+.
                8. Mutta tätä yhtä ei pidä teiltä salattaman,  minun rakkaani: yksi päivä on Herran edessä niinkuin tuhannen ajastaikaa, ja  tuhannen ajastaikaa niinkuin yksi päivä.
                9. Ei Herra viivytä lupaustansa, (niinkuin  muutamat sen viipyvän luulevat*,) vaan hän on meidän kanssamme kärsiväinen§, ja  ei tahdo, että jonkun pitäis hukkuman, vaan että jokainen itsensä parannukseen  kääntäis§§.
                10. Mutta Herran päivä on tuleva niinkuin varas  yöllä*, ja silloin taivaat suurella pauhinalla menevät pois, mutta elementit  pitää palavuudesta sulaman, ja maa, ja rakennukset, jotka hänessä ovat, pitää  palaman ylös§.
                11. Että kaikki nämät pitää katooman,  minkäkaltaiset tulee teidän silloin olla pyhissä menoissa ja jumalisuudessa:
                12. Niin että te odotatte ja ikävöitsette  Jumalan päivän tulemista*, jona taivaat tulesta raukeevat ja elementit  palavuudesta sulavat§?
                13. Mutta me odotamme uusia taivaita ja uutta  maata* hänen lupauksensa jälkeen, joissa vanhurskaus asuu.
                14. III. Sentähden, minun rakkaani, että te  näitä odotatte, niin ahkeroitkaat, että te hänen edessänsä puhtaiksi ja  nuhteettomiksi* rauhassa löydettäisiin;
                15. Ja lukekaat meidän Herran Jesuksen  Kristuksen pitkämielisyys teidän autuudeksenne, niinkuin myös meidän rakas  veljemme Paavali siitä viisaudesta, joka hänelle annettu on, teille on  kirjoittanut,
                16. Joka myös jokaisessa kirjassansa näistä  puhuu, joissa muutamat ovat työläät ymmärtää, jotka taitamattomat ja huikentelevaiset  turmelevat, niinkuin muutkin Raamatut, omaksi kadotukseksensa.
                17. Nyt että te, minun rakkaani, sen jo ennen  tiedätte*, niin karttakaat, ettette vieteltäisi jumalattomain eksytyksellä ynnä  heidän kanssansa, ja lankeaisi pois omasta vahvuudestanne,
                18. Vaan kasvakaat meidän Herramme ja  Vapahtajan Jesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa: jolle olkoon kunnia  sekä nyt että ijankaikkiseen aikaan, amen!