P. PAAVALIN 1 EPISTOLA TIMOTEUKSELLE
6. luku
Opetukset: I. Palveliain velvollisuudesta, II. Väärän opin karttamisesta, III. Tyytyväisyydestä ja ahneudesta. IV. Vilpittömästä jumalisuudesta, V. Rikasten käytöksestä. VI. Epistolan päätös.
I. Palveliat, jotka ikeen alla ovat, pitää  isäntänsä kaikessa kunniassa pitämän*, ettei Jumalan nimi ja oppi pilkatuksi  tulisi.
                2. Mutta joilla uskolliset isännät ovat, niin  älköön niitä katsoko ylön, että he veljekset ovat; vaan olkoon sitä  kuuliaisemmat, että he uskolliset ovat ja rakkaat, jotka hyvästä työstä  osalliset ovat. Näitä opeta ja neuvo.
                3. II. Jos joku toisin opettaa*, ja ei pysy  meidän Herran Jesuksen Kristuksen terveellisissä sanoissa ja siinä opissa, joka  jumalisuudesta on,
                4. Hän on paisunut ja ei taida mitään*, vaan on  sairas kysymyksissä ja sanain kilvoituksissa+, joista kateus, riita, häväistys  ja pahat luulot tulevat,
                5. Häijyt kamppaukset* niiden ihmisten seassa,  jotka mielessänsä riivatut ovat, ja joilta totuus otettu pois on, jotka  jumalisuuden voitoksi luulevat+. Eroita sinus senkaltaisista§.
                6. III. Mutta se on suuri voitto, olla jumalinen  ja tyytyä onneensa.
                7. Sillä emmepä me ole mitään maailmaan  tuoneet, on siis tiettävä, ettemme myös mitään täältä taida viedä ulos.
                8. Mutta koska meillä on elatus ja vaatteet,  niin tyytykäämme niihin.
                9. Mutta ne, jotka rikastua tahtovat, lankeevat  kiusaukseen ja paulaan* ja moniin tyhmiin ja vahingollisiin himoihin, jotka  ihmiset vahinkoon ja kadotukseen upottavat.
                10. Sillä ahneus on kaiken pahuuden juuri, jota  muutamat ovat himoinneet, ja ovat uskosta eksyneet* ja itsellensä paljon  murhetta saattaneet+.
                11. IV. Mutta sinä, Jumalan ihminen, karta  niitä ja noudata vanhurskautta, jumalisuutta, uskoa, rakkautta,  kärsivällisyyttä ja hiljaisuutta.
                12. Kilvoittele hyvä uskon kilvoitus*, käsitä+  ijankaikkinen elämä, johonka sinä kutsuttu olet, ja olet tunnustanut hyvän  tunnustuksen monen todistajan edessä.
                13. Minä käsken sinua Jumalan edessä*, joka  kaikki eläväksi tekee+, ja Jesuksen Kristuksen edessä, joka Pontius Pilatuksen  alla hyvän todistuksen tunnusti§,
                14. Ettäs käskyn saastatoinna ja nuhteetoinna  pidät, hamaan meidän Herran Jesuksen Kristuksen ilmoitukseen asti,
                15. Jonka meille aikanansa osoittaa se autuas  ja ainoa valtias, kuningasten Kuningas* ja kaikkein herrain Herra,
                16. Jolla ainoalla on kuolemattomuus, joka asuu  kirkkaudessa, johon ei yksikään tulla taida, jota ei yksikään ihminen nähnyt  ole eikä taida nähdä*: jolle olkoon kunnia ja ijankaikkinen voima, amen!
                17. V. Käske niitä, jotka rikkaat tässä  maailmassa ovat, ettei he ylpeilisi eikä panisi toivoansa katoovaisen  rikkauden*, vaan elävän Jumalan päälle, joka meille antaa nautitaksemme  runsaasti kaikkinaista:
                18. Että he tekisivät hyvää ja hyvissä töissä  rikastuisivat*, antaisivat hyvällä mielellä, olisivat avulliset,
                19. Ja tallelle panisivat itsellensä hyvän  perustuksen edespäin*, käsittääksensä ijankaikkista elämää.
                20. VI. Oi Timoteus! kätke se, mikä sinulle  uskottu on*, ja vältä turhia ja kelvottomia juttuja+ ja niitä riitoja, jotka  väärin kerskatusta taidosta tulevat,
                21. Josta muutamat paljon pitävät, ja uskosta  eksyneet ovat*. Armo olkoon sinun kanssas, amen!
  Timoteukselle  edellinen, kirjoitettu Laodikeasta, joka on Phrygiassa Pakatianassa  pääkaupunki.