BAABELIN LOHIKÄÄRME
23. Oli myös suuri lohikäärme, ja  babylonilaiset palvelivat sitä.
                24. Ja kuningas sanoi Danielille: Et  kai sinä väitä, että tämäkin on vaskea? Katso, se elää, syö ja juo. Sinä et voi  väittää, ettei se olisi elävä jumala. Siis rukoile sitä.
                25. Mutta Daniel sanoi: Herraa,  Jumalaani, minä rukoilen, sillä hän on elävä Jumala.
                26. Mutta anna sinä, kuningas, minulle  valta, niin minä tapan lohikäärmeen ilman miekkaa ja sauvaa. Kuningas  sanoi: Minä annan sinulle vallan.
                27. Niin Daniel otti pikeä ja rasvaa ja  karvoja, keitti ne sekaisin ja teki kakkuja ja heitti ne lohikäärmeen kitaan.  Ne syötyään lohikäärme pahahtui kahtia. Ja Daniel sanoi: Katsokaa  jumalianne!
                28. Kun babylonilaiset sen kuulivat, närkästyivät  he ja ryhtyivät kapinaan kuningasta vastaan ja sanoivat: Kuningas on  tullut juutalaiseksi: Beelin hän on kukistanut, lohikäärmeen tappanut ja papit  teurastanut.
                29. Ja he tulivat kuninkaan eteen ja  sanoivat: Luovuta meille Daniel; mutta ellet, niin me tapamme sinut ja sinun  perheesi.
                30. Kun kuningas näki, että he kovasti  ahdistivat häntä, niin hän taipui pakkoon ja luovutti heille Danielin.
                31. Mutta he heittivät tämän jalopeurain  luolaan, ja hän oli siellä kuusi päivää.
                32. Ja luolassa oli seitsemän jalopeuraa,  ja niille annettiin kaksi ihmisruumista ja kaksi lammasta päivässä. Mutta  silloin niille ei annettu mitään, että ne söisivät Danielin.
                33. Ja Juudeassa oli profeetta Habakuk.  Hän oli keittänyt keiton ja taittanut leipiä vatiin ja oli menossa pellolle  viemään niitä leikkuumiehille.
                34. Ja Herran enkeli sanoi Habakukille:  Vie ateria, mikä on käsissäsi, Babyloniin, Danielille jalopeurain  luolaan.
                35. Mutta Habakuk sanoi: Herra,  Babylonia minä en ole nähnyt, enkä minä tiedä luolaa.
                36. Niin Herran enkeli tarttui hänen  päälakeensa ja kantaen häntä hänen päänsä hiuksista vei hänet henkensä  nopeudella Babyloniin, luolan yläpuolelle.
                37. Ja Habakuk huusi sanoen: Daniel,  Daniel! Ota ateria, jonka Jumala on sinulle lähettänyt.
                38. Niin Daniel sanoi: Sinä olet  muistanut minua, Jumala, etkä ole hyljännyt niitä, jotka sinua  rakastavat.
                39. Ja Daniel nousi ja söi. Mutta Jumalan  enkeli asetti kohta Habakukin hänen entiselle paikallensa.
                40. Mutta kuningas tuli seitsemäntenä  päivänä valittamaan Danielia. Ja tultuaan luolalle hän loi silmänsä sinne ja  katso, Daniel istui siellä.
                41. Ja huutaen suurella äänellä kuningas  sanoi: Suuri olet sinä, Herra, Danielin Jumala, eikä ole muuta jumalaa  kuin sinä.
              42. Ja hän antoi vetää hänet ylös, mutta  ne, jotka olivat syypäät hänelle aiottuun surmaan, hän heitätti luolaan. Ja he  tulivat syödyiksi heti, hänen nähtensä